Ollaanko meillä oppimassa vai esittämässä etevää?
Haluanko osoittaa olevani etevä, vai haluanko jatkuvasti tulla paremmaksi. Vastaus tähän kysymykseen on huikean oleellinen. Se vaikuttaa oppimiseen, aikaansaamiseen ja sinnikkyyteen.
Tuskin kukaan miettii, että meillä esitetään etevää. Käytännössä tätä kuitenkin tapahtuu jatkuvasti yksilöiden ja kokonaisten organisaatioiden tasolla. Onneksi molempiin voidaan vaikuttaa tehokkaasti. Näennäisen pienillä muutoksilla voi olla yllättävän suuri myönteinen vaikutus.
Growth mindset, vapaasti suomennettuna kasvun ajattelutapa (tai kasvun asenne), on väkevä psykologinen ilmiö. Se selittää jotakuinkin kaikkea tavoittelemisen arvoista: jaksamista, aikaansaamista, vastoinkäymisistä palautumista, oppimista, sinnikkyyttä ja luovuutta. Hyvät uutiset: Kasvun ajattelutapaa on helppo vahvistaa itsessä, omassa lähiympäristössä ja koko organisaation tasolla. Huonot uutiset: Oletusarvoisesti toimimalla emme sitä tee – emme yksin emmekä porukassa.
Kasvun ajattelutapa ja muuttumattomuuden ajattelutapa
Kasvun ajattelutapa (Growth mindset) on Stanfordin psykologian professorin Carol Dweckin ansiokkaan elämäntyön kirkkain helmi. Kasvun ajattelutavan vastinpari on muuttumattomuuden ajattelutapa (Fixed mindset).
Nämä ajattelutavat – tapamme suhtautua johonkin tehtävään tai tavoitteeseen – määrittävät sen, miten tulkitsemme onnistumisemme ja epäonnistumisemme.
Muuttumattomuuden ajattelutapa perustuu siihen, että ihmisen kyvyt ja lahjakkuus ovat annettuja vakioita. Se saa aikaan tarpeen todistella omia kykyjään jatkuvasti. Menestys tarkoittaa sitä, että pystyy osoittamaan oman älykkyytensä tai lahjakkuutensa. Tyypillisesti emme tiedosta, että meillä ylipäänsä on tällainen agenda. Haluamme osoittaa itsellemme ja muille, että olemme eteviä ja että tiedämme hyvin mitä olemme tekemässä.
Muuttumattomuuden ajattelutavalle on leimallista se, että vertailen itseäni muihin. Tätäkään en välttämättä tiedosta, mutta tekemiseni tavoite usein on osoittaa olevani parempi kuin joku toinen.
Kun kohtaamme hankaluuksia, käy niin, että sen lisäksi että asia itsessään on vaikea, stressimme lisääntyy, kun koemme riittämättömyyttä.
Tämä näkyy kenties selvimmin lahjakkaiden lasten ja nuorten kehityksessä. Aluksi esimerkiksi jääkiekko sujuu hienosti pääosin lahjakkuuden varassa. Hiljalleen sinnikkäämmin treenaavat, kenties vähemmän lahjakkaat kaverit menevät kuitenkin ohi.
Tässä on muuttumattomuuden asenteen vaaran paikka – kun en enää pärjää muille luontaisilla avuillani, alkaa tuntua, ettei homma varmaan ollutkaan minua varten. Ja sitten lopetamme yrittämisen, ja sitä myötä lakkaamme kehittymästä.
Tällä ajattelun logiikalla jää huomaamatta, että kyse ei ole siitä, että olemme hyviä. Kyse on siitä, että tulemme hyviksi niissä asioissa, joihin panostamme. Treenaaminen ei olekaan lahjattomia varten, vaan tie erinomaisuuteen. Toki on niinkin, että meillä voi olla luontainen taipumus olla hyvä jossakin, mutta poikkeuksetta tie huippusuorituksiin missä tahansa asiassa on pitkäaikaisen ponnistelun tulos.
Kasvun ajattelutapa puolestaan perustuu ajatukseen, että ihminen voi kehittää kykyjään ponnistelemalla ja näkemällä vaivaa niiden eteen.
Meille on silloin todennäköisempää nähdä osaamisen puutteet mahdollisuuksina kehittää taitojamme.
Enkä vertaile itseäni muihin, vaan vertaan suoritustani omaan aiempaan suoritukseeni. Olenko jo hyvä asiassa X vai olenko parempi asiassa X kuin vaikkapa vuosi sitten?
Kasvun asenteessa on siis kyse uskomuksesta, että kehittyminen on mahdollista.
Mistä kasvun ajattelutavassa ei ole kyse?
Kasvun ajattelutapa ei tarkoita epärealistista optimismia. Tarkoitus ei ole uskotella itselleen, että ”oikealla” asenteella asiat aina onnistuvat helposti, tai että voisimme tulla mestareiksi missä tahansa asiassa, johon päätämme keskittyä.
Liioin ei ole kyse siitä, etteikö voisi välillä olla turhautunut, huolestunut tai pettynyt kun asiat menevät pieleen. Oleellista on se, mitä teemme sen jälkeen, kun asiat ovat menneet pieleen. Muuttumattomuuden ajattelutavalla kielteinen tunne johtaa luovuttamiseen, kasvun asenteella kielteinen tunne johtaa lisääntyneeseen päättäväisyyteen.
Miten muuttaa ajattelutapaansa?
Kasvun ajattelutapa
- Halu oppia lisää
- Suoriutua paremmin kuin itse aiemmin
- Osaa pyytää ja tarjota apua
- Vaikean tehtävän edessä: Ei näytä itsestään selvältä, mutta lähdetään katsomaan miten…
- En osaa tätä – vielä.
Muuttumattomuuden ajattelutapa
- Osoittaa osaamistaan
- Suoriutua paremmin kuin muut
- Pakertaa yksin hammasta purren
- Vaikean tehtävän edessä: Kunpa minun ei tarvitsisi…
- Sillä ja sillä homma tuntuisi kulkevan, mutta minua ei selvästi ole luotu tähän
Me kaikki liikumme tällä jatkumolla tilanteen mukaan. Oleellista on tunnistaa, kun alamme luisua kohti muuttumattomuuden ajattelutapaa. Sen jälkeen voimme lempeän määrätietoisesti ohjata ajatteluamme kohti kasvun ajattelutapaa.
Voiko tämä todella olla näin yksinkertaista? Kyllä ja ei. Kyllä, koska voimme periaatteessa muuttaa ajattelutapaamme suhteellisen helposti. Ei, koska emme yleensä huomaa luisuvamme kohti muuttumattomuuden ajattelutapaa. Tähän on monia syitä. Yksi keskeinen ovat ne odotukset, joita koemme että meihin kohdistuu. Ajattelutapa on pitkälti sosiaalinen rakennelma. Organisaatioiden maailmassa on paljon rakenteita, jotka työntävät meitä kohti varmistelua ja muuttumattomuuden ajattelutapaa, vaikka kyseisten rakenteiden olisi tarkoitus toimia täysin päinvastaisesti. Tyypillisimmin pulmia aiheuttavat suoritusten arvioinnin ja palautteen antamisen käytännöt.
Mitä kasvun ajattelutavan edistämisellä voi saada aikaan?
Microsoft lähti merkittävän uudistuksen polulle helmikuussa 2014 kun uusi toimitusjohtaja Satya Nadella aloitti tehtävässään. Suuri ja kannattava yritys halusi pysyä relevanttina. Se oli pitkäkestoisen menestyksensä myötä muuttunut harmaaksi. Keskeisin muutos oli muuttua kasvun ajattelutapaa läpileikkaavasti henkiväksi organisaatioksi. Nadellan sanoin: ”From know it alls to learn it alls”. Vallitseva kulttuuri oli omaa asemaansa sisäänpäin lämpiävästi varmisteleva. Tavoiteltu muutos oli saada organisaation uudistumiskyky aivan uudelle tasolle.
HP:n tapauksessa kasvun ajattelutavan systemaattinen edistäminen koko organisaatiossa johti merkittävään työtyytyväisyyden kasvuun.
